Uutta rakennusta suunnitellessa täytyy tehdä lukuisia merkittäviä päätöksiä. Yksi keskeisimmistä valinnoista rakennusprosessin alkuvaiheissa koskee perustusten valintaa. Sekä valu- että harkkoperustus ovat kaksi vaihtoehtoa, joiden välillä punnitessa on otettava huomioon useita tekijöitä.
Tässä artikkelissa avaamme, mitä tarkoittaa harkkoperustus ja miten se eroaa valuperustuksesta. Pyrimme valottamaan näiden kahden perustustyypin ominaisuuksia, etuja, haittoja sekä soveltuvuutta eri rakennusympäristöihin.
Tärkeimmät nostot artikkelista
- Harkkoperustus rakennetaan ladottavista harkoista
- Harkot muurataan yleensä betonista valetun anturan päälle
- Harkkoperustus voidaan täyttää betonilla ja raudoittaa rakenteen vahvistamiseksi
- Harkkoperustuksen kantavuus riippuu harkkojen tyypistä, materiaalista, mitoista, valmistustavasta ja asennuksesta sekä maaperän ominaisuuksista.
- Kun huomioidaan sekä työn tehokkuus että rakenteen pitkäikäisyys, betonivaluperustus on usein kokonaiskustannuksiltaan pitkässä juoksussa harkkoperustusta kustannustehokkaampi vaihtoehto
Sisällysluettelo
Mikä on harkkoperustus?
Harkkoperustus on betoniharkoista ladottu perustus, joka muodostaa vankan ja tasaisen pohjan rakennukselle. Harkkojen tehtävänä on tukea rakennusta ja siirtää sen paino tasaisesti maaperään.
Harkot muurataan yleensä betonista valetun anturan päälle, ja ne voidaan täyttää betonilla sekä raudoittaa rakenteen lujuuden lisäämiseksi. Raudoitus koostuu yleensä teräsristikoista tai –verkosta, jotka estävät halkeilua sekä parantaa betonin kestävyyttä. Tämä vähentää maaperän liikkumisen vaikutuksia rakennuksessa ja parantaa rakenteen vakautta.
Harkkoperustusta käytetään yleisesti esimerkiksi pienissä omakotitaloissa, piharakennuksissa ja varastoissa. Harkkoperustus soveltuu hyvin tasaisille ja kantaville maille. Sen etuna on joustava toteutus: harkkojen ladonta onnistuu käsin, ja työ voidaan jakaa pienempiin osiin.
Mitä tarkoittaa maanvarainen harkkoperustus?
Maanvarainen perustus tarkoittaa perustamistapaa, jossa rakennus lepää kantavan maapohjan päällä. Kuten “Maanvarainen perustus” -artikkelissa avataan: “Toisin kuin paaluperustuksissa, joissa kuormat siirretään syvällä olevaan kantavaan maakerrokseen, maanvarainen perustus rakennetaan suoraan kantavan ja tiivistetyn maan pinnan varaan.”
Maanvaraisessa harkkoperustuksessa rakennuksen paino jakautuu harkkojen kautta maaperään ilman tarvetta syvälle ulottuvalle perustukselle. Tämä tekee siitä kustannustehokkaan ja rakenteellisesti yksinkertaisen ratkaisun silloin, kun maaperä on riittävän kantava ja hyvin tiivistetty.
Jos maaperä ei kanna tai on epätasainen, tarvitaan syväperustus, kuten paalutus. Voit lukea aiheesta lisää aiemmasta artikkelistamme “Paaluperustus eli paalutus– Vankka perusta heikolle maaperälle”.
Paljonko harkko kestää painoa?
Harkkoperustuksen kantavuus riippuu harkkojen tyypistä, materiaalista, mitoista, valmistustavasta ja asennuksesta sekä maaperän ominaisuuksista.
Kevytsoraharkon puristuslujuus on yleensä 2–5 MPa, eli se kestää noin 200–500 tonnia neliömetrille, kun taas betoniharkon lujuus on tyypillisesti 5–10 MPa. Kun harkko täytetään betonilla ja raudoitetaan, sen kantavuus voi nousta jopa 20 MPa:iin.
Käytännössä harkkoperustus kestää pientalon tai piharakennuksen kuormat, sillä paino jakautuu harkkojen ja anturan kautta maahan. Rakenteen kestävyyteen vaikuttavat kuitenkin eniten maaperän kantavuus ja anturan mitoitus, eivät yksittäiset harkot.
Ennen harkkoperustuksen suunnittelua ja rakentamista on tärkeää perehtyä harkon teknisiin tietoihin ja varmistaa, että valittu tyyppi ja koko vastaavat rakennuksen kuormitusvaatimuksia.
Kumpi on halvempi, harkko- vai betoniperustus?
Valuperustus mielletään usein kalliimmaksi vaihtoehdoksi betonivaluun liittyvien työvaiheiden vuoksi, vaikka myös harkkoperustusten anturat valetaan samalla tavalla, eli täysin ilman valua ei selviä siinäkään vaihtoehdossa.
Kustannusten arvioinnissa kannattaa huomioida paitsi materiaalit myös työn ja ajan arvo. Nopeampi aikataulu säästää usein rahaa, ja tässä vertailussa valuperustus on useimmiten tehokkaampi ja nopeampi toteuttaa.
Valuperustus tehdään tarkkojen suunnitelmien mukaan, kun taas harkkoperustuksen korkeus määräytyy käytettävien harkkojen mittojen perusteella. Jos perustusten suunniteltu korkeus ei täsmää harkon koon kanssa, perustuksesta tulee korkeampi. Tämä taas vaikuttaa myös maatöiden kustannuksiin.
Kun huomioidaan sekä työn tehokkuus että rakenteen pitkäikäisyys, betonivaluperustus on usein kokonaiskustannuksiltaan harkkoperustusta edullisempi vaihtoehto, vaikka sen alkuinvestointi on hieman suurempi.
Harkkoperustusten hinta
Harkkoperustuksen hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat useita, kuten esimerkiksi käytetyn harkkomateriaalin laatu, perustuksen korkeus sekä rakennuksen koko. Myös lisävahvistukset, kuten raudoitukset voivat vaikuttaa harkkoperustusten kustannuksiin.
Tyypillisesti harkkoperustuksen hinta on noin 70–120 €/m², ja omakotitalossa kokonaiskustannus asettuu usein 5 000–10 000 € välille. Hinta nousee, jos maaperä vaatii lisävahvistuksia, harkot täytetään betonilla tai työ teetetään kokonaan urakoitsijalla.
Valuperustusten hinta
Kuten muidenkin perustustapojen kohdalla, myös valuperustuksen hintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten maaperän laatu ja rakennuksen koko.
“Perustusten hinta 2025 – Mitä maksaa omakotitalon perustus?” -artikkelissamme kiteytetään hyvin: “maanvaraisen betoniperustuksen hinta vuonna 2025 on keskimäärin 7 000–12 000 €, sisältäen suunnittelun ja toteutuksen.”
Artikkelista löydät myös käytännön hintaesimerkkejä aiemmin toteuttamistamme kohteista.
Mikäli haluat tietää, paljonko perustukset maksaisivat juuri sinun tontillasi, ota yhteyttä meihin, niin saat asiantuntevan arvion ja selkeän kustannuslaskelman ilman sitoumuksia.
Mikä perustamistapa on paras?
Ei ole olemassa yhtä yleispätevää ”parasta perustamistapaa”, vaan valinta tehdään huolellisen suunnittelun ja maaperätutkimuksen perusteella. Kuten Tom Scalisi artikkelissaan toteaa, perustukset ovat kodin tärkein osa, ja niiden suunnittelussa korostuvat pitkälti budjetti, pitkäikäisyys ja ympäristöolosuhteet.
Oikean perustamistavan valinta edellyttää ymmärrystä projektin erityispiirteistä. On tärkeää huomioida rakennuksen tyyppi, maaperäolosuhteet, kustannukset, rakennusmääräykset, paikallinen ilmasto sekä muuttujat, kuten korkea pohjaveden taso.
Perusteellinen maaperätutkimus antaa lähtökohdat, joiden pohjalta ammattilainen voi suositella parhaiten kohteeseen sopivaa perustamistapaa.
Vaikka jokainen rakennusprojekti on ainutlaatuinen, betonivaluperustus tarjoaa monipuolisen ja luotettavan perustan useammille rakennuksille. Mikäli olosuhteet sallivat, maanvarainen valuperustus on helpoin ja nopein vaihtoehto.
Mitkä tekijät vaikuttavat perustustavan valintaan?
Perustustavan valinta ei ole pelkkä makuasia, vaan siihen vaikuttavat useat tekniset ja käytännön tekijät. Oikea ratkaisu riippuu niin rakennuspaikan olosuhteista kuin itse rakennuksen koosta, käyttötarkoituksesta ja budjetista.
Maaperän kantavuus, kosteudenhallinta ja työn toteutustapa määrittävät pitkälti, onko valuperustus vai harkkoperustus kestävämpi ja järkevämpi valinta. Kun nämä tekijät arvioidaan huolellisesti jo suunnitteluvaiheessa, saadaan aikaan perustus, joka kestää sekä aikaa että käyttöä ilman turhia korjauksia.
Avaamme nyt hieman tarkemmin 5 tärkeintä tekijää, mitä ottaa huomioon perustustapaa valitessa.
1. Maaperä
Pehmeä, routiva tai kostea maaperä suosii valuperustusta, joka jakaa kuormia tasaisesti ja kestää maaperän liikkeet. Kantavalla ja kuivalla maalla harkkoperustus voi myös toimia hyvin.
2. Rakennuksen koko ja paino
Raskaammat ja monikerroksiset rakennukset vaativat valuperustuksen lujuutta. Pienempiin tai kevyempiin rakennuksiin riittää usein harkkoperustus.
3. Kosteudenhallinta
Valuperustus on tiiviimpi ja helpompi suojata kosteudelta. Harkkoperustuksessa saumojen ja eristeiden huolellisuus on erityisen tärkeää.
4. Työaika ja toteutustapa
Valuperustus on huomattavasti nopeampi perustamistapa, mutta vaatii kerralla tehtävän valun ja ammattitekijän. Harkkoperustus mahdollistaa työn jakamisen vaiheittain ja sopii omatoimirakentajalle.
5. Budjetti ja elinkaari
Harkkoperustus on usein edullisempi rakentaa, mutta valuperustus on huomattavasti pitkäikäisempi ja turvallisempi vaihtoehto.
Perustuksen valinta Suomessa: Betonivalu- vai harkkoperustus?
Suomessa yhä useampi rakentaja valitsee nykyään betonivaluperustuksen – eikä syyttä. Se on noussut maamme yleisimmäksi perustamistavaksi, sillä sen etuina ovat nopeus, selkeä suunnittelu ja monipuolinen soveltuvuus erilaisiin maaperiin ja rakennustyyleihin.
Betonivaluperustus on muita perustustapoja nopeampi toteuttaa, koska se vaatii vähemmän työvaiheita ja etenee yhtenäisenä prosessina. Valuperustuksen etuna on myös sen muunneltavuus: betonin avulla voidaan toteuttaa monimutkaisia muotoja ja rakenteita, joita ei esimerkiksi harkoilla ole mahdollista toteuttaa.
Valun jälkeen lopputuloksena on tiivis ja tasainen pinta, kun taas harkkoperustuksessa pinnat on tasoitettava erikseen. Tämä tekee valuperustuksesta paitsi visuaalisesti viimeistellyn myös pitkäikäisen ja huoltovapaan vaihtoehdon.
Milloin valita harkkoperustus?
Harkkoperustus on monessa kohteessa käytännöllinen ja kustannustehokas vaihtoehto. Se sopii erityisesti pienempiin ja kevyempiin rakennuksiin, joissa perustuksen voi toteuttaa vaiheittain ilman suurta kalustoa. Harkkoperustus tarjoaa mahdollisuuden tehdä osa työstä itse ja sovittaa ratkaisu tarkasti rakennuspaikan olosuhteisiin.
Seuraavissa kappaleissa tarkastelemme, milloin harkkoperustus on paras valinta.
Kevyen rakennuksen perustukset
Kevyen rakennuksen perustus valitaan aina sen käyttötarkoituksen ja olosuhteiden mukaan. Olipa kyseessä piharakennus, varasto tai muu pienempi kohde, perustusten tulee palvella tehtäväänsä. Bruce Bendall kiteyttää tämän tehtävän hyvin: “Rakennuksen perustukset jakavat rakennuksen painon, estävät tontin pohjamaan vajoamisen sekä minimoivat rakennuksen epätasapainon.”
Harkkoperustus on usein luonteva valinta kevyille rakennuksille. Se tarjoaa vakaan ja kantavan perustan sekä mahdollistaa ilmankierron rakenteiden alla. Tämä on tärkeä tekijä erityisesti piharakennusten kosteudenhallinnassa.
Ennen lopullista päätöstä on kuitenkin hyvä huomioida paikalliset olosuhteet, maaperän laatu ja rakennuksen käyttötarkoitus, jotta perustuksesta tulee toimiva ja pitkäikäinen.
Perustusten teko itse omaan tahtiin
Harkkoperustus sopii erityisen hyvin silloin, kun perustukset halutaan tehdä vaiheittain tai omatoimisesti. Työvaiheet on helppo jakaa pienempiin osiin, ja harkkojen ladonta onnistuu ilman suurta kalustoa.
Tämä tekee harkkoperustuksesta houkuttelevan vaihtoehdon omatoimirakentajalle, joka haluaa säästää kustannuksissa ja osallistua itse rakentamiseen. Kun työ tehdään huolellisesti ohjeiden mukaan, lopputuloksena voi olla tukeva ja pitkäikäinen perustus, joka kestää sekä aikaa että käyttöä.
Lähteet
Maanvarainen perustus – Edut, haasteet ja kustannukset
Paaluperustus eli paalutus– Vankka perusta heikolle maaperälle
Talon perustukset – 10 avainasiaa onnistuneeseen rakentamiseen